Oscarit 2011, osa 2: Golden Globe- palkinnot.

Viime yönä Hollywoodin ulkomaisten toimittajien yhdistys (Hollywood Foreign Press Association) julkisti vuoden parhaimmat elokuvat ja elokuvantekijät. Listaa silmäillessäni ajattelin vain yhtä sanaa, kaikella kiintymyksellä: Booooring.

Valinnat tuntuvat sellaisilta, joihin kuka tahansa järkevä ja elokuvista jotain tietävä ihminen päätyisi nähtyään vuoden 2010 tarjonnan. Ei riskejä.

Ja kerrankin voin sanoa näin, koska kuulun niihin onnekkaisiin, jotka ovat jo nähneet kaikki niin kutsutut avainelokuvat (ks. 127 Hours, Black Swan, The King’s Speech, The Social Network, The Fighter, Winter’s Bone).

Kultaiset maapallot ovat tärkein yksittäinen välietappi matkalla kohti Oscareita. Golden Globe-voitot ennustavat usein Oscar-voittoa mutta miten, se vaihtelee. Oscar-äänestäjäkunta saattaa vakuuttua ja valita kahdesta ehdokkaasta eniten arvostusta jo keränneen. Se voi myös kohdistaa katseensa vähemmälle huomiolle jääneeseen helmeen.

Reilu kuukausi takaperin jaetut kriitikkopalkinnot ennustivat näitä valintoja aika tarkalleen.

Boldattu on voittaja, sitä seuraavat muut ehdokkaat ja kommentit. Koko listan löydät täältä.

 

Ilta oli Colin Firthin (keskellä) ja Natalie Portmanin. Jesse Eisenberg-parka.

Paras draamaelokuva:

The Social Network, Black Swan, The Fighter, Inception, The King’s Speech

- Fincherin teos ansaitsee kunnian ehkä eniten tästä poppoosta, ei sille mitään voi. Black Swan on omasta mielestäni samalla viivalla, mutta rajuutensa vuoksi se jakaa ja tulee jakamaan mielipiteitä. The Fighter ja The King’s Speech eivät ole kokonaisuuksina kummoisia, niiden meriitit ovat näyttelijäntöissä ja Inceptionista puuttuu syvyyttä.

Paras komedia/musikaali:

The Kids Are All Right, Liisa ihmemaassa, Burleski, Red, The Tourist

- Ainoa valinta, etenkin kun amerikkalaiskriitikot ovat tuominneet minusta perin hurmaavan ja hupsun The Touristin.

Paras miespääosa – draama:

Colin Firth – The King’s Speech, Jesse Eisenberg – The Social Network, James Franco – 127 Hours, Ryan Gosling – Blue Valentine, Mark Wahlberg – The Fighter

- Kilpailu käydään pitkälti kolmen ensin mainitun välillä, vaikka Blue Valentinea on kehuttu. Wahlberg on pelkkä julkisivu, kunpa Christian Bale olisi nostettu tähän kategoriaan hänen sijaansa.

Toisaalta, silloin Firth voisi jäädä palkinnotta. Rooli änkyttävänä kuninkaallisena on tunnollista laatutyötä, joka puhuu puolelleen elokuvan kuluessa. Harmi, että nuoret kollit Eisenberg ja Franco jäävät vähän jalkoihin. Heistä preferoin ehdottomasti ensimmäistä.

Paras naispääosa – draama:

Natalie Portman – Black Swan, Halle Berry – Frankie and Alice, Nicole Kidman – Rabbit Hole, Jennifer Lawrence – Winter’s Bone, Michelle Williams – Blue Valentine

- Huikea psyykkisfyysinen taidonnäyte, Portman on Ninana milloin säikky ja hermostuttava, milloin diabolinen ja imaiseva. Oscarit käydään Ninan ja Jennifer Lawrencen tuulentuivertaman Ree Dollyn välillä. On vaikeaa päättää lopullisesti, kumpaa hurraa. En malta odottaa~.

Jennifer Lawrence elokuvassa Winter's Bone (2010).

Paras miespääosa – komedia/musikaali:

Paul Giamatti – Barney’s Version, Johnny Depp – The Tourist, Johnny Depp – Liisa ihmemaassa, Jake Gyllenhaal – Love and Other Drugs, Kevin Spacey – Casino Jack

- Tästä en tiedä yhtään mitään. Giamatti on ollut jo pitkään kriitikoiden suosikki.

Paras naispääosa – komedia/musikaali:

Annette Bening – The Kids Are All Right, Anne Hathaway – Love and Other Drugs, Angelina Jolie – The Tourist, Julianne Moore – The Kids Are All Right, Emma Stone – Easy A

- Aivan oikein, rutiinilla. Huomatkaa, miten poliittisesti korrektisti sekä Moore että Bening ovat ehdolla naispääosasta.

Paras miessivuosa:

Christian Bale – The Fighter, Michael Douglas – Wall Street: Money Never Sleeps, Andrew Garfield – The Social Network, Jeremy Renner – The Town, Geoffrey Rush – The King’s Speech

Christian Bale elokuvassa The Fighter (2010).

- Jälleen hurja skaba, selvästi miesroolit ovat olleet mehukkaampia. Bale on The Fighterissa sössöttäjä, isoveli, ex-nyrkkeilijä, crack-addikti, laiha kuin luudanvarsi ja täynnä hyvää tarkoitusta. Balen sisuskalut ovat varmaan ihan riekaleina!

Renner on The Townin valopilkkuja muttei tule pärjäämään Balea ja Geoffrey Rushia vastaan. Povaus: Bale vie voiton.

Paras naissivuosa:

Melissa Leo – The Fighter, Amy Adams – The Fighter, Helena Bonham Carter – The King’s Speech, Mila Kunis – Black Swan, Jacki Weaver – Animal Kingdom

- Jälleen The Fighter kärjessä. Toisaalta, nothing says Oscar like white trash fighting for the American dream. Leo on kyllä Balen kanssa tasoissa suurperheen äitinä, joka suosii häpeilemättä poikiaan. Rooli on supermehukas. Kunis on Black Swanin tukijoukkoja, raikas ja villi, mutta se ei nyt riitä.

Paras ohjaus:

David Fincher – The Social Network, Darren Aronofsky – Black Swan, Tom Hooper – The King’s Speech, Christopher Nolan – Inception, David O. Russell – The Fighter

- Taas perusturvallinen, oikea valinta. Toisia oikeita voisivat olla Aronofsky tai jopa Nolan. Kunhan ei Russell, niin häpeilemätön crowdpleaser The Fighter rakenteellisesti on.

Paras käsikirjoitus:

Aaron Sorkin – The Social Network, Danny Boyle ja Simon Beaufoy – 127 Hours, Christopher Nolan – Inception, Stuart Blumberg ja Lisa Cholodenko – The Kids Are All Right, David Seidler – The King’s Speech

- Mahtavaa! Tästä en tingi! Onneksi Oscareissa tämä kategoria jakautuu vielä parhaaseen sovitettuun ja alkuperäiseen, pääsevät muutkin apajille ^_^.

The Social Networkin (2010) käsikirjoittaja Aaron Sorkin ja ohjaaja David Fincher. Bileet!

Paras alkuperäismusiikki:

Trent Reznor ja Atticus Ross – The Social Network, A. R. Rahman – 127 Hours, Danny Elfman – Liisa ihmemaassa, Hans Zimmer – Inception, Alexandre Desplat – The King’s Speech

- Kuuntelen voittajasoundtrackia tätä kirjoittaessani. Rahmanin sävellyksissä Boylen Tapahtui tosielämässä- saagaan on ihailtavaa elämän sykettä ja Desplat’n veikeä klassisuus keventää ja nostattaa historiallisesti täyteenladattua The King’s Speechiä. Reznorin ja Rossin palkitseminen on se “viilein” liike, vaikka Zimmerin sävellykset Inceptioniin ansaitsisivat myös tunnustusta.

Paras animaatioelokuva:

Toy Story 3, Itse ilkimys, How to Train Your Dragon, L’Illusionniste, Tangled

- Vaikka itse preferoin Chomet’n 2D:tä, Pixaria ei käy ohittaminen. Näinhän sen piti mennä, eikö?

Paras vieraskielinen elokuva:

Kosto, Biutiful, Konsertti, Kray, Rakkautta italialaisittain

- Huikeaa, onnittelut Tanskalle ja Susanne Bierille! Näin tämän marraskuussa ja pidin valtavasti, vaikka se on niin kivuliaasta aiheesta. Rohkea moraalitutkielma, viihtyy mustan ja valkoisen sijaan harmaan eri sävyissä. Erityisesti lapsinäyttelijät loistavat.

Paras televisiosarja – draama:

Boardwalk Empire, Dexter, The Good Wife, Mad Men, Walking Dead

- En keskity tv-puoleen niinkään paljon. Sen verran sanon, että valinnat myötäilevät osin Emmyjä, osin eivät. Esimerkiksi viime vuoden voittaja Mad Men sai väistyä HBO:n Boardwalk Empiren tieltä.

Steve Buscemi ja Paz de la Huerta sarjassa Boardwalk Empire (2010).

Katsastin ensimmäiset viitisen jaksoa: hieno ajankuva 1920-luvun Atlantic Citystä, melko perusturvallinen. Steve Buscemi on pääroolissa kukkona tunkiolla, mikä on minusta ihan hassua. Siis Steve “Shut the fuck up, Donny!” Buscemi, altavastaajien kruunaamaton kuningas.

Paras televisiosarja – komedia/musikaali:

Glee, Rillit huurussa, The Big C, Modern Family, Nurse Jackie, 30 Rock

- Olisin itse valinnut Rillit huurussa, mutta Gleen suosiota ja ajoittaista suloisuutta ei käy kieltäminen~.

Paras minisarja:

Carlos, The Pacific – Tyynenmeren taistelutoverit, The Pillars of Earth, Temple Grandin, You Don’t Know Jack

- The Pacific on kehuttu mutta en ole ehtinyt vielä siihen paneutua. Carlosin jo kehaisinkin top 10- listallani.

Mitä sinä mietit valinnoista?

Oscarit jaetaan 27. helmikuuta.